Tokechester Hall [Tokio Hotel, TB, NC-17]

Tokechester Hall by firelucy

Tokechester Hall is a fairly large mansion, just outside of Bath. Its brown brick walls are covered in ivy, a vibrant green that contrasts the bright blue sky above. It is an old house, owned by generation after generation of proud landlords, always given to the oldest son of the family. Its parks stretch far beyond what the eye can see, the land adorned with small cottages, homes to the people working at Tokechester Hall. Small rivers twist around trees and rocks, making their way towards the large lake at the end of the property. It is a beautiful spot, untouched and perfect, almost too good to be true.

Maybe I shouldnt be reading any horse fics cuz they are making me cry. Mostly my crying has nothing to do with the actual story. Its just that horses are kinda my dream that is never going to happen and nots not nice. So reading stories about people who wants/can work with horse is just über sad for me or something. And this is no exception.

But the plot itself is far from sad and tragedy. Okey. There is couple scenes where you just wanna cry but thats it. Well. At least as far I have read this and I have like two or something chapters left. Ha. But the story is about Tom whose parents have died and his brothere have abandoned him. He has a pony called Bruno and he is Toms best friend until he meets mysterious Bill who works for the girl that Tom has crush on. They become friends and after a while something else. And the same time Bill is always telling how Lady Elizabeth likes Tom and hos sweet and good Lady Elizabeth is and Tom of course has a crush on Lady Elizabeth. Yeaa.

Okey. Before I tell you the whole story I just have to be proud how this could be real, and with that I mean the horse parts. The horses arent there just animals who lives in stable and gets food once a day and the riding isnt just galloping across the fields and thats it. There is worry about horses and how much can they do and how people have to take care of the horses and blahblahblah. You can see how the writer has taken time to write this and make it all believable even for a horseperson. Im giving so much points for that.

And then I like how there isnt any mistakes with peoples ranking and how they are living in the world where is social class and how it is affecting people. The only in the story that has trouble keeping up all the sir and lady and miss crap is Bill but yeaa. Its Bill. So why its all that happening is totally different. Ha. And Im not gonna give any spoilers so just go and read the story if you wanna know.

What else? Ofc this is well written and crap. Maybe there isnt anything special about the writing or anything. It still doesnt mean that its shitty. It has it own good things and bad things.. well I have no idea what the bad things are soo hard to say about those. Ha. But still totally worth for your time. Jeb. Yeaa.

Wheel of Love [Tokio Hotel, TB, Bill/Andreas, PG-13]

Wheel of Love by emraud

Bill Kaulitz, a 25 year-old Production artist (and freelance graphic designer) works at an advertising company. He's an efficient worker, doing a great job in his field. But when he's at home, he's an ultimate potato couch, leaving mess everywhere around the house.
Tom Trumper's marriage is on hiatus, and thus decided for a temporary separation. He moved back to his old house, only to dive in to a mountain of mess (metaphorically and literally) as he witness the life of a young father and daughter.

Let's all witness how they jump back to the wheel of love...^^

I have read this like five times already and I started to read this again yesterday and this is still as awesome as this was when I read this the first time. Its kinda makes hard to say anything about this when I liked this so much and have read this over so many times. Kinda stupid when you think about it but thats how I think.

Anyways. The plot is how Tom is getting divorced from his wife and is moving back to his childhood home. But it isnt so simple. His dad isnt there but Bill is. Bill with his beautiful daughter Gillian. They start weird life together where Bill tries to find a good partner for him and a good parent for Gillian. And the same time Gillian starts to call Tom dada. Somewhere along all that Tom falls for Bill and the mess is complete.

The plot isnt anything special or really unique. Well okey, I dont know many fics with same kinda plot but there is awful many fics with plots where twins have to move in together for any reason and then they fall in love. But I really liked how childish Bill is and how his whole persona is so carefree and still have all that worry about his daughter so deep in the character. It feels just so great and beautiful at the same time. I just have to like it.

Then there is Tom who is totally different from Bill and just fills where Bill has flaws. That kinda makes them so perfect to each other in this one. Kinda have to like how Tom is doing things so differently from Bill who just does what he wants and lives how he lives. Its kinda awesome how Tom makes Bill grow in this one too. Okey. Maybe Im just addicted to fics where Bills whole persona grows and Tom helps that progress. Ha.

Im so lost in words with this one. I dont know what to say or anything. Watching Lost the same time doesnt really help anything, just makes it harder. So Im just gonna say that you seriously should consider reading this. You wont regret it, I promise. Seriously. This is awesome even when its only PG13 or some shit. Just read and be happy.

Sääntö numero yksi [Tokio Hotel, TB, NC-17, suomi]

Sääntö numero yksi by drots ja tsikku

Kahden erilaisen elämänkatsomuksen kohdatessa ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä ja säännöiltä, joita varsinkin Billin on hankala noudattaa. Pystyykö Tom muuttamaan oman elämänsä spontaanimmaksi ja oppiiko Bill ajattelemaan asioita myös muiden kannalta?

Jotenkin tästä ficistä bloggaaminen tuntuu paljon surullisemmalta, kun normaalisti. Tää kuitenkin on ollut semmone suht koht tasasesti julkaistunut, tai miten sen nyt sanoiskaa, ficci, joka on melkeinpä tullu yhe mun elämän oudoimmista ajanjaksoista aikana. Joten mä en tiiä onko puolet mun kommentista vaan sellasta, että nyt tää on ollu mahtii lukee ja unohtaa vai onks tää muuten vaan niin damn mahtii. Mut jos pakko on valita, niin sanoisin et tää on ihan mahtava ficci ylipäätään, koska drots ja tsikku. Pakko vaan rakastaa.

Juonesta kai voin sanoo sen verran, että Bill on lellitty kakara, joka karkaa himasta tai se heitetään himasta.. En muista kumpi, mutta kuitenkin jotain tekemistä sen ja sen faijan riitojen kanssa. Tom taas on kyttä, jonka luokse Bill majottuu, koska Tom vaan oli niin syötävän hyvännäkönen siellä baarissa. Ja siitä alkaa niitten pitkä, vaikea, kasvattava yhdessäelo. Jeb.

Periaattees tää ficci keskittyy eniten noitten kahden kasvamiseen ja miten ne kasvaa henkisesti tän ficin edetessä. Erityisesti Billin kasvussa ja se todellakin näkyy, nyt varsinkin kun luen ite noita alkuosia uudelleen läpi tässä. Se on myös yksii tosi hienoja ominaisuuksia tässä ficissä, koska missään vaiheessa ei varsinaisesti sanota että Bill nyt kasvaa henkisesti, vaan sen vaan näkee hienosti sieltä rivien välistä, jos vaan osaa lukee. Ja se nyt vaan on jotain niin täydellistä ja jotain mitä haluisin olevan enemmänkin muidenkin ficeissä. Tän puolesta tää nyt vaan on helmi.

Toinen asia, joka tekee tästä helme, on suomen kielen käyttö tässä. Mähän siis suht tunnetusti vihaan repliikkejä suomen kielisissä ficeissä, koska ne nyt vaan on tökkömömmökakkoja, okei. Mutta tässä. En oikeesti ees muista yhtä kertaa, että olisin valittanu suomen kökköisyyttä koko ficin aikana ja se nyt on vaan damn hyvin, niinkun oikeesti. Ja mä valitin sitä jopa Vaan minä en ole kala -ficissä, joka kuitenkin on jollain tasolla suomen parhaimmistoa. Joten ehdottomasti.

Ylipäätää täs koko ficissä on ihan törkeen hyvää, laajaa, hassua, erikoista, omaperästä, persoonallista suomen kieltä. Joku hyvä vertaus vois varmaa olla Hangon keksi, jonka merkitystä en oo nyt vieläkään tajunnut, et mitä sillä tarkotettiin, mut kaipa sekin mulle joskus selviää. Muita hienoi judui oli yhden yön vusu, hillua nakkena ja paljon muita. Jos nyt ei muun takii haluu avata ficcii, niin suomenkielen käytön takii kannattaa ees tsiigata ja kirjautuu sisään, koska damn.

Okei. Tykkäsin mä myös hahmoista ja tapahtumista tässä. Erityisesti Gege oli mahtava ja miten se Tomin tukena ja tässä se nyt oli Tomin isoveli ja kaikkee. Sitten mä myös tykkäsin miten toi Nadja, jonkun tason taloudenhoitaja, tuntu Billille paljon tärkeemmältä kun sen omat vanhemmat ja miten se tuli ilmi ja miten kaikki käyttäyty sen perusteella. Tykkäsin.

Täst on oikeestaa tosi vaikee sanoo pahaa sanaa, ehkä sen et jos nyt ihan väkisin haluu lukee jotain traamaa ja paljon sellast nyyhky craipaa, niin tää ei todellakaan oo sellane. Tää on enemmin sellane toden tuntune ficci, joka vois melkein suoraan olla jonkun elämästä. Että sellasta tällä kertaa. Todellakin kannattaa lukea, ihan oikeesti. Ja drots ja tsikku nyt vaan on yksii parhaimpii ficcarei täs maailmas, siitä ei vaan pääse yli eikä ympäri.